Myönnän, että olen herkistynyt istumiselle. Korvani kuulevat jokaisen istumaan kehotuksen, silmäni näkevät istua –verbin liian monessa tekstissä.

Ihmistä ei ole luotu istumaan

Vaikka meitä ei ole luotu istumaan, me asiantuntija- ja toimistotyötä tekevät istumme paljon. Palavereissa istutaan, koulutustilaisuuksissa istutaan, lounaalla istutaan, kahvitauolla istutaan. Työmatkatkin sujuvat useimmilla istuen. Harvalla on käytettävissä säädettäviä sähköpöytiä, jotka mahdollistavat työskentelyn seisten.

Jos vuodessa on noin 220 työpäivää ja ihminen tekee töitään istuen noin 7 h, tekee se vuodessa yli 1500 tuntia istumista. Ei ihme, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin sairauspoissaolojen syy ja toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Jokainen voi vähentää istumistaan

Helppoja keinoja vähentää istumista: kävellä edes osa työmatkasta, siirtää tulostin vähän kauemmaksi työpisteestä, seisoa aina kun mahdollista.

Kun työyhteisössä innostutaan istumisen vähentämistalkoista, keinot lisääntyvät. Osa palavereista voidaan tehdä seisten. Workshoppeihin voidaan suunnitella pääosin sisältö siten, että osallistujat työskentelevät pääsääntöisesti seisten. Kehityskeskustelutkin voidaan tehdä osittain kävellen. Yhdistetyt kävely- ja seisomishetket normaalin toimintatavan lomassa virkistävät kummasti myös henkilöstön kehittämispäiviä.

Kokeilin messuilla mielenkiintoista laitetta, eräänlaista juoksumaton ja sähköisen työpöydän yhdistelmää. Kirjoitin 10-sormijärjestelmällä lähes virheetöntä tekstiä samanaikaisesti rivakasti kävellen. Vielä helpompaa siinä on hoitaa puhelinkeskusteluja. Ihastuin heti kyseiseen laitteeseen.

Istuminen passivoi fyysisesti ja henkisesti

Istuminen on tunkeutunut myös sanavarastoomme, tapaamme kuvata työpäiviämme. Moni toteaa istuneensa palavereissa koko päivän. Kuulostaisi paljon dynaamisemmalta ja energisoivammalta, kun kertoo olleensa suunnittelemassa, ideoimassa, kehittämässä, ratkaisemassa ongelmia, tekemässä päätöksiä. Tuntuu erilaiselta, jos kokee istuneensa haastattelemassa ihmisiä, löytäneensä uusia kumppaneita tai kertoo tavanneensa uusia ihmisiä, joiden osaamista, kiinnostusta ja sopivuutta on ollut arvioimassa.

Entäs sitten hallitustyö? Hallitusammattilaiset kertovat, kuinka monessa hallituksessa he istuvat. Istuvat?! Miksi ei ilmaista, että Henkilö X toimii / työskentelee / panostaa / vaikuttaa Yrityksessä Y?

Jos ei lopeteta istumista, niin vähennetään

Kimmokkeen tähän kirjoittamiseen sain  Twitter-keskustelusta liittyen istumiseen koulutuspäivässä. Miksi ihmeessä koulutuspäivässä ei saisi halutessaan seisoa? Jos joku seisoo edes osan ajasta, ajattelemme hänellä olevan joku ongelma selkänsä kanssa. Miten nurinkurista? Istumisesta on tullut normi ja seisominen on poikkeus. Entä jos kääntäisimme tämän toisin päin?

Minun valmennuksissani saa seistä jokainen. Kun minulla on oikeus seistä kouluttajana, niin on muillakin. Kokeillaanko?