Harvat asiat ovat yhtä moninaisia ja vaikuttavia kuin henkilöstöön liittyvät päätökset, käytännöt ja linjaukset. Henkilöstöasiat koskettavat meitä kaikkia: työntekijöitä, toimihenkilöitä, asiantuntijoita, päälliköitä, esimiehiä, johtajia. Jopa yrittäjiä. Se, miten henkilöstöasiat koetaan, vaikuttaa aikaansaannoksiin, onnistumisiin, oppimiseen, uudistumiseen, maineeseen. Sisäinen kokemus heijastuu ulospäin.
Matkani henkilöstöasioiden parissa on jatkunut jo pitkään. Matkalle on mahtunut jo useita liiketoiminnallisesti haastavia aikoja, kuten 1990-luvun alkua, 2000-luvun alkuvuosien hankaluudet ICT-alalla ja nyt nämä viime vuodet rakennemuutosten ja talouskriisin myötä. On ollut myös huikeita kasvun vuosia. Varmaan myös tasaisempia vuosia – niitä ei vaan arjen hetkellä huomaa.
Suhdanteet vaikuttavat siihen, mitkä sanat ja termit korostuvat milloinkin.
On aikoja, jolloin henkilöstöasioissa korostuvat kustannussäästöt, yt:t, rekrytointikiellot, lomauttamiset, irtisanomiset sekä lukuisat ”ei me nyt voida…”-keskustelut. On aikoja, jolloin ollaan huolissaan osaavan henkilöstön löytymisestä, nykyisen henkilöstön sitoutumisesta sekä palkitsemisen motivoivuudesta.
Mielenkiintoista henkilöstöasioissa on tilanteiden ja olosuhteiden erot. Tänäänkin suomalaisissa yrityksissä pohditaan samaan aikaan henkilöstövähennyksiä, ja naapuriyrityksessä on haasteena henkilöstön hankinta. Ei ole – onneksi – absoluuttisia aikakausia henkilöstöasioiden näkökulmasta.
Lisäksi uusia tuulia tuovat erilaiset ”ismit”, jotka tuovat jonkin erityisen näkökulman korostetusti esille. Eri vuosien varrella olemme luoneet käytäntöjä tavoitejohtamiseen, tiimien ja verkostojen johtamiseen, osaamisen johtamiseen, muutosjohtamiseen, arvojohtamiseen, työhyvinvoinnin johtamiseen jne. On korostettu vastuullisuutta, johtajuutta, jaettua johtajuutta, työyhteisötaitoja ja itsensä johtamisen taitoja. Viime aikoina on korostettu paljon autenttisuutta, aitoutta ja läsnäoloa.
Kaikkien näiden myllerrysten ja tuulahdusten keskellä on muistettava työlainsäädännön lukuisat linjaukset ja reunaehdot, joiden mukaan on toimittava. Osa näistä on peräisin perustuslaista, osa EU:sta, suurin osa liittyy lukuisiin työelämää sääteleviin lakeihin ja voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Vaikka ne eivät kaikkia miellytäkään, luovat ne peruskallion suomalaiselle työelämälle antaen velvoitteita, oikeuksia ja mahdollisuuksia. Niistä on oltava tietoinen. Ja hyvä, jos niitä kehitetään ja uudistetaan myös.
HR – human resources – on keskeinen tekijä liiketoiminnassa.
HR-osaaminen yhdistää liiketoiminnan tarpeet, työlainsäädännön pykälät sekä inhimillisen näkökulman. HR-osaaja tasapainottelee eurojen, pykälien ja tunteiden kanssa. HR-osaajan on katsottava eteen, oltava läsnä tässä ja nyt ja osattava arvostaa myös aiempia aikaansaannoksia.
Voiko mikään homma olla yhtä antoisaa ja mielenkiintoista kuin henkilöstötehtävät?
Henkilöstönimikkeellä toimivien ihmisten määrää ei tiedetä. Henkilöstöammattilaisten ja henkilöstöjohdon yhteisöön HENRY ry:hyn kuuluu yli 3000 jäsentä. Sen lisäksi henkilöstöasioista huolehtivat monet erilaisilla henkilöstö-, HR-, HRD-nimikkeillä työskentelevät henkilöt. Pienemmissä yrityksissä henkilöstöasioita hoitavat taloudesta tai koko hallinnosta vastaavat henkilöt tai toimitusjohtajat itse.
Mutta eivät henkilöstöasiat ole vain henkilöstöasiantuntijoiden asioita. Ne ovat meidän kaikkien asioita.
Mitä enemmän organisaation johto näkee henkilöstöasioiden merkityksen ja sen kytkennän menestykseen, sitä enemmän painoarvoa – osaamista, aikaa, huomiota ja rahaa – ne saavat. Henkilöstöasioista on turha puhua ilman esimiesasemassa olevien ihmisten käytännön toimintaa. Hienoimmatkaan työkalut ja prosessit eivät auta, jos esimiehillä ei ole riittävästi taitoa ja tahtoa niitä käyttää. Henkilöstöasiat ovat mitä suurimmassa määrin myös kunkin työntekijän asioita. Se tarkoittaa kiinnostuneisuutta, perehtyneisyyttä, vaikuttamista ja vastuun kantoa itsestä ja työyhteisöstään.
Onneksi apua on tarjolla tähän kaikkeen.
Riitta Hyppänen, missiona: työelämän kehittäminen